Juupajoki tunnetaan erillisenä
alueena keskiajalta nimellä ”Juupa ut markt”, Juupan erämaa.
Todennäköisesti jo rautakaudelta asti Juupajoki on ollut eränkäyntialuetta.
Ainakin kangasalalaisilla erämiehillä tiedetään olleen eräomistuksia
Juupajoella, kalastus- ja metsästysalueita. Näiden
talonpoikien ja erämiesten erätuvat ovat olleet ensimmäisiä
asumuksia alueella, myöhemmin erätuvat muuttuivat kiinteästi
asutuiksi.
1540-luvun maakirjoissa Juupan
alueelle on merkitty yhteensä 32 taloa. Vähitellen viljely
laajeni, vuoden 1557 veroluettelossa mainitaan Juupan alueen
taloissa olleen 78 lehmää! Viljelyn ja karjankasvatuksen
merkitys on olennainen, vielä tänäkin päivänä se näkyy
avoimena peltomaisemana. Kumpuilevat pellot reunustavat järviä,
talot sijoittuvat peltojen ympäröimiin metsäsaarekkeisiin
tai metsän reunaan. Maantie myötäilee vanhoja kulkureittejä
maisemassa mutkitellen. 1600-luvulla Juupan kautta kulki kaksi
reittiä Orivedeltä pohjoiseen. Ne todennäköisesti
haarautuivat Kopsamolla, toinen Korkeakosken kautta pohjanmaan
suuntaan, toinen keski-Suomeen Sahrajärven ja Kuoreveden
kautta. Ei ihme, että vuoden 1768 isonjaon kartoissa näkyvä
teiden linjaus tuntuu kumman tutulta nykyisiin karttoihin
verrattuna.
Kun Juupajoki itsenäistyi
Orivedestä 1913 Kopsamo vakiintui paikkakunnan keskukseksi.
Juuvan kulman ensimmäinen koulu oli perustettu jo 1886. Pärillä
toimi kauppa ja pankki, ja siellä, niin kuin myös Köllissä
pidettiin kuntakokouksia. Kirkko ja hautausmaa, sekä 1928
perustettu meijeri- nykyään mylly- löytyvät tänäkin päivänä.
1950-luvulla rakennettu kunnantalo on nykyisin osittain
koulun, osittain asuinkäytössä.
