|

Kylä-kyllä projekti Kopsamolla 2004-2005
Kylä-kyllä! on Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkosto ry:n
ja Tampereen teknillisen yliopiston sekä 15 kylä
EU-rahoitteinen hanke. sen tavoitteena on luoda uusia
osallistumiskäytäntöjä kylien maankäytön suunnitteluun
sekä kehittää kyliä asukkaiden kanssa. Kaikki valmistuneet
suunnitelman ja lisää tietoa projektista löytyy osoitteesta
www.pmkv.sci.fi/kyla-kylla.
Kopsamon-Salokunnan
suunnitelma
Kylä-kyllä! Kopsamolla alkoi kesällä 2004, ja maankäyttösunnitelma
valmistui syksyllä 2004. Siihen on kirjattu n. 40
rakennuspaikkaehdotusta. Suunnitelmassa on varauduttu myös
rakentamisen merkittävään kasvuun tulevaisuudessa
kartoittamalla Kopsamolle ja Salokuntaan pientaloasumiselle
sopivia laajempia alueita. Lisäksi siinä on pohdittu
liikenne- ja ympäristöasioita kyläläisten ehdotusten
mukaan. Tiivistelmä suunnitelmasta jaettiin joka kotiin
loppusyksyllä. Kyläyhdistykset saivat suunnitelman laajempaa
versiota neljä kappaletta. Tätä versiota voi kuka tahansa
lainata kotiin tutkittavaksi kyläkauppa Meroselta Kopsamolta.
Käytännön toteutus
Kylä-kyllä!-hanketta toteutti arkkitehtiopiskelija, oma
"kyläarkkitehtimme" Tuija Leimu. Kaikille avoimia
kyläkokouksia järjestettiin kolme. Niissä oli läsnä 20-30
aktiivista kyläläistä. Aluksi selvitettiin projektin
tarkoitusta ja suunnittelukäytäntöjä sekä kyläläisten
mielestä tärkeitä näkökohtia ja tarpeita. Toisessa
kokouksessa jalkaannuttiin pienryhmiin, jotka kokoontuivat
omalla aikataulullaan. Kolmannessa kokouksessa kyläarkkitehti
esitteli jo suunnitelmia ja kyläläiset saattoivat esittää
kysymyksiä ja antaa kritiikkiä. Kesän aikana arkkitehti oli
ottanut yhteyttä halukkaisiin maanomistajiin, tutkinut
annaettuja ehdotuksia, kierrellyt kyliä polkupyörällä,
hankkinut karttoja ja taustamateriaalia eri lähteistä.
Merkittävänä lähdemateriaalina on ollut arkkitehti Tarmo
Peltosen laatina Juupajoen kulttuurimaiseman kehittämissuunnitelma
(Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen ja Valkama 1995).
Sahat suihkii ja porakone käy
Suunnitelman mukaisia yhteisten alueiden kunnostusehdotuksia
alettiin toteuttaa kesällä 2005. Ensimmäisenä ja
tarpeellisimpana koettiin Kopsamon uimarannan kunnostus. Kyläyhdistyksessä
laadittiin tarkempi suunnitelma ja kustannusarvio, joiden
perusteella Juupajoen kunta myönsi avustuksen
materiaalihankintoihin. Talkoita pidettiin kesän aikana
useita, päävastuussa oli teknisen työn opettaja Niko Oksa.
Uimakoulun alkaessa saatettiinkin pitää uudistetun
uimarannan avajaisia. Kesän aikana kävijämäärät
osoittivat että kunnostus tuli tarpeeseen. Osa viimeistelytöistä
tehdään kesällä 2006.
Kulttuurimaisema
Kopsamon-Salokunnan valtakunnallisesti merkittävän
kulttuurimaisema-alueen kehittämishanketta totetettiin
1998-1999. Hanke sai rahoitusta sekä EMOTR:sta, Juupajoen
kunnasta, että yksityisiltä. Se pohjautui arkkitehti Tarmo
Peltosen aikaisemmin alueen kehittämiseksi laadittuun
suunnitelmaan.
Asukkailta saadun palautteen mukaan hankkeessa kartoitettiin
alueen historiaa, houkuteltiin uusia asukkaita, ja tehtiin
rakennus- ja pihasuunnitelmia. Projektin vetäjänä toimi
Malla Heinonen, asiantuntijoina FM, historiantutkija Maritta
Jokiniemi-Talvisto, arkkitehti Helena Maasilta ja
pihasuunnittelija Päivi Saastamoinen.
Hankkeessa tehtiin aluetta tunnetuksi luonnonkauniina ja
rauhallisena asuinalueena. Pienimuotoinen tonttipörssi
saatiin alulle. Korjaus- ja uudisrakennussuunnitelmia tehtiin
kaikkiaan parikymmentä, pihasuunnitelmia viisi kappaletta.
Haluttiin painottaa säilymistä maaseutumaisena alueena,
jossa edelleen otetaan huomioon viljelyn ja karjankasvatuksen
ehdot.
Aluetta markkinoitiin asumiseen mm. Tampereen rakentajanäyttelyssä.
Alueen vetovoimaa tuotiin esille myös
kulttuurimaisemakierroksilla, joita järjestettiin historia-
ja luontoteemoilla yhteensä kuusi kertaa.
Asukkaiden keskuudessa eniten kiinnostusta sai hankkeen
historian osuus. Kopsamolaisilta kerättiin muistitietoa ja
valokuvia, joista järjestettiin valokuvanäyttely kesällä
1998. Näyttelyn nimi oli "Maisema kertoo monta
tarinaa". Se oli esillä Kallenaution kievarimuseossa,
Oriveden ja Längelmäen kirjastoissa, Lapuan Vanhassa
Paukussa sekä Kuoreveden kotiseutumuseossa.
Alueen vaiheista ja asukkaista kertova kyläkirja
"Muistoja muurahaisen polun varrelta" ilmestyi
loppuvuodesta 1998.
|